Arvasin, ettei tästä tieksi olisi.
Loppui kesken.
Pakko kääntyä.
Takaisin en nähnyt.
Sumu laskeutui tielle ja pellolle aamuyön tunteina.
Hiljaisuus laski ääniä: rasahduksia kuin laukauksia
kun hirvet huusivat maastossa, punarinnat kuusikossa.

Kaukana kohotti kulmiaan aurinko.
Kaunis ja koskematon!
Ja sinä olit jo mennyt.
Sinä olit -
Päivi Lappalainen